Moni on samaistunut mun uuden laulun sanoituksiin ja laittanut erikseen palautetta niistä. Mun taiteen tarkoitus on kuvata ympäröivää maailmaa, joten on aina hiton mukavaa, kun se välillä onnistuu. Tässä vähän keloja tekstistä.
Kaikki tässä mediassa pyörivät tietää miten homma menee nykyään. Meille uskotellaan vähän joka suunnasta, että kaikille tapahtuu kokoajan vaan isoja juttuja. Tai vaihtoehtoisesti niitä oikeasti raskaita juttuja. Semmonen harmaa välimuoto on todella epäinstagrammable. Ei herätä reaktiota.
Sama juttu mikä on käynyt uutisille on käynyt jengin tarinankerronnalle omasta elämästä. On aika raskas ajatus, että kokoajan pitäisi vaan kurottaa korkeammalle, saavuttaa jotain mahtavaa tai viiltää ranteet auki, jotta sillä on merkitystä. Se siirtyy ajatuksiin ja sitä kautta yleisfiilikseen.
Oikeasti kun mietin mun elämää, oon ollut onnellisimmillani pienten yksinkertaisten juttujen äärellä. Parhaat muistot on koettu hyvien tyyppien kanssa tunnelmaa fiilistellen, yksin kaunista kesäiltaa hämmästellen ja intiimisti toisesta oppien.
Katoin telkkarista Diiliä, jossa Jaajo sano osuvasti: Ihan sama vaikka ois paska tapahtuma, kunhan se näyttää ulospäin hyvältä. Kyl kaikki osaa tota peliä nykyään pelata, mutta tekeekö se meille ihmisinä hyvää koko elämän ajan toistettuna? En ois ihan varma.
Low key hommien arvostaminen ei tarkoita, etteikö kannattaisi kurotella omia unelmia kohti. Kannattaa vaan miettiä, että mitä ne unelmat on. Aika harva kokoajan korkeammalle kurottanut on historiallisesti ollut onnellinen.
#lowkeylife #erakossa
